Tarkempia tietoja asetusten muuttamisesta löydät infosivumme teknisestä osiosta. Mikäli et ohjeista huolimatta saa peliä toimimaan, voit ottaa meihin yhteyttä. Vastaamme mahdollisimman pian ja yritämme parhaamme mukaan auttaa Sinua. Viidenkymmenen pennin pajatso Te joudutten kanssani tekemisiin Hei sinä ihana merimies Ja silloin on naurut naurettu. Ikuinen hammasten kiristely teittiä oottaa. Olkaa valmiina. kuolo teitit korjaa ja minä noudan. BUUUAAHAHAHAAAAA. Ja silloin on naurut naurettu. Ikuinen hammasten kiristely teittiä oottaa. Olkaa valmiina. kuolo teitit korjaa ja minä noudan. BUUUAAHAHAHAAAAA. joka soitit laivasi sumusireeniä sumussa lauantaina 1.4. puolen päivän aikaan merellä Helsingin edustalla. En tiedä luetko näitä palstoja, mutta en saa sinua mielestäni. Entä miten käy Maljan ja toimittaja Janne Flinkkilän http://www.is.fi/haku/?search-term=Janne%20Flinkkil%C3%A4n artikkelille? Kertooko Raymond-lehden tuleva pajatsojuttu siis tuoreesta Suomen mestarista? Sen piti olla muusikko-valokuvaaja Ville Maljalle http://www.is.fi/haku/?search-term=Ville%20Maljalle vain yksi kuvauskeikka, mutta työpuhteen päätteeksi hän huomasikin olevansa Suomen mestari. – Vakaa aikomus on tulla puolustamaan titteliä ensi vuonna, jos vain musahommat antavat periksi. Ja tavoitteena on, että pystyisin säilyttämään tämän saman tason, hän sanoo. Kuusimiehisen finaalin loppuhuipennuksena Suomen mestaruus ratkaistiin kaksintaistelulla Maljan ja lahtelaisen Timo Nykäsen http://www.is.fi/haku/?search-term=Timo%20Nyk%C3%A4sen välillä. Vuonna 1996 perustettu Lapko on ollut 2000-luvulla yksi suomalaisen vaihtoehtorockin tunnetuimpia ja menestyneimpiä yhtyeitä. Lapko on julkaissut yhteensä kuusi albumia, joista viimeisin, Freedom julkaistiin keväällä. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat mm. Money For Nothing, All The Best Girls, River Venom ja Fire Horses. Kuvassa basisti Anssi Nordberg (vas.), laulaja-kitaristi Ville Malja ja rumpali Janne Heikkonen. (KUVA: Leena Koskela ) – Kyllä askel on nyt kevyempi. Toivoisinkin, että saisin jatkossa vaihtorahana paljon kolikoita, niin pääsisin läiskimään jassoa mahdollisimman paljon. – Työn tilaaja kehotti, että samalla osallistuisin kisaan starburst slot secrets, kun siellä paikan päällä kerran olen. Päätin kokeilla ja sainkin sitten alkukilpailussa heti niin kovan tuloksen, että järjestäjät sanoivat sen riittävän suoraan finaalipaikkaan, Malja kertoo. Huoltokeskuksessa olemme ottaneet Kumpulaisen kanssa useamman erän, ja on aika lähteä. Pajatso tuli alun perin Suomeen Saksasta 1920-luvulla. Suomalaiset ottivat nopeasti laitteen omakseen ja alkoivat valmistaa pajatsoja itse vieden niitä myös ulkomaille. Pajatsojen mahtiasemaa kesti kymmeniä vuosia. Jasso, pajatso, taitavuuskoelaite – perinteikkäällä pelikoneella on monta nimeä. Pajatsossa kolikoita singotaan automaatin sivussa sijaitsevan heittomekanismin kautta, ja yritetään saada kolikko osumaan automaatin portteihin, joita myös ressuiksi kutsutaan. Jos kolikko menee portista, voittaa portin yläpuolella lukevan summan rahaa. Tällä hetkellä peli on kadonnut Suomesta ja muualtakin maailmasta lähes täysin. Yli 20 000:sta raha-automaatista pajatsoja on enää koko Suomessa vain 17 kappaletta. Nekin ovat uudempia koneita, joissa perinteinen mekaniikka on korvattu digitaalisella näytöllä. – Tätä jassoa minä olen eniten pelannut, Kumpulainen myhäilee löytäessään hallista 50 pennin pajatson. – RAY ja pajatso olivat toistensa synonyymeja. Silloin kun tulin RAY:lle töihin 70-luvulla, niin meillä ei mitään muita raha-automaatteja ollutkaan. Olen itse elänyt 20 pennisen euro casino suomi general store, 50 pennisen, markan ja viiden markan pajatson ajat, Kauppi muistelee. Viimeisin pajatso julkaistiin vuonna 2008, kun pajatsoon yhdistettiin kolikon lyöminen ja digitaalinen näyttö. Peli ei kuitenkaan menestynyt, minkä vuoksi RAY päätti kuopata kolikkopelin. RAY:n mukaan pajatso on tuottanut kansanterveydelle noin 1,5 miljardia euroa. Ensimmäiset Pajatsot tulivat Suomeen Saksasta. Tällöin elettiin 1920-lukua. Pajatsojen tuotanto alkoi Suomessa 1930-luvulla, jolloin Automaattiteollisuus Oy alkoi valmistaa omia Pajatsojaan. RAY:n aloittaessa toimintansa vuonna 1938 se lunasti aiemmin yksityisten toimijoiden omistuksessa olleet pajatsot. Samaan aikaan RAY:n oma pajatsotuotanto pyörähti myös käyntiin. Kansanterveyden edistämisen kulmakiveksikin kutsuttuun pajatsoon ei tullut suuria muutoksia pelipanoksen vaihtumisen lisäksi jack and the beanstalk slot play, kunnes vuonna 1958 uusi 20 markan pajatso tuotiin pelaajien ulottuville. Pajatso toimii mobiilipelinä siten, että ruudun oikeaan alareunaan tulee suurennettu kuva pajatsoa lyövästä sormesta. Vetämällä sormea oikealle, saa määritettyä sopivan lyöntivauhdin. Kun sormen vapauttaa, sormi lyö kolikon eteenpäin kohti pajatson voittoportteja. Pajatso on pitkän odotuksen jälkeen julkaistu pelattavaksi myös nettiin RAY:n netticasinolla. Peli on suora jäljennös vanhasta 50 pennin Pajatsosta. Siinä on kiinteä 20 sentin panos. Peliä pelataan napsauttamalla Pajatsoa lyövää sormea hiirellä ja määrittelemällä sen jälkeen sopiva lyöntivauhti. Tämän jälkeen sormi lyö kolikon eteenpäin kohti nettipajatson voittoportteja. Pajatso on käsitteenä tuttu kaikilla suomalaisille. RAY:n perinteisin pelikone on ollut pelattavissa huoltamoissa ja kaupoissa Raha-automaattiyhdistyksen perustamisesta lähtien. Pajatson kehityskulku on kulkenut pitkän tien eri variaatioiden ilmestyessä vuosien varrella. Nykyään Pajatso on edelleen kauppojen ja kioskien kantavieras, ja myös nettipajatsoa voi kokeilla pelata esimerkiksi RAY:n omilla Pajatsosivuilla. Raha-automaattiyhdistys katsoo, että sillä on suuri tehtävä suomalaisen järjestötoiminnan rahoittajana. Suuren tehtävän täyttäminen edellyttää, että RAY pyrkii aktiivisesti vastaamaan nettikasinoiden ja muiden digitaalisten huvitusten kilpailupaineeseen räjäyttämättä peliriippuvuushaittoja käsiin. Itse pelivälineet eli kolikot olivat niin ikään alttiita huijaukselle. Kaikkien aikojen legendaarisimpana Pajatso-huijauksena voidaan pitää siimakolikkoa. Kun kolikon läpi porattiin reikä ja reiän läpi sidottiin siima, syntyi rajatonta iloa tuottava peliväline. Kun RAY innovoi lisäämällä Pajatsojen rahalukkoihin siimaleikkurit, vilunkimiehet vastasivat sitomalla lantteihinsa moninkertaiset siimat. Pajatsojen keskeinen ongelma oli voitonjakokaukalon suora yhteys pelipöytään ja siellä pötköttäviin rahoihin. Varhaisimmissa malleissa Pajatson tyhjentämiseen periaatteessa riitti, kun käänsi koko automaatin ylösalaisin. Heijaus oli kuulemma erityisesti portsarien suosiossa. Ongelmaa hillitäkseen RAY:n asiamiehet ryhtyivät pulttaamaan automaatteja lattioihin. Penni-Pajatsot olivat huonoja tunnistamaan pelivälineen laillisuutta. Pajatsoille kelpasivat paitsi monet arvottomat ulkomaanrahat, kuten Puolan zloty, Tanskan viisiäyrinen, neukkukopeekat, myös suomalaispennit, joiden arvoa oli ”tukevoitettu” teipillä, pinnalle kuivuneella sokerilimsalla tai kolikon ympärille pujotetulla kuminauhalla. Vaikka teknisesti ottaen kyse on tuontipelistä, vuodesta 1938 eteenpäin Suomessa on pelattu vain RAY:n valmistamia kotimaisia Pajatsoja. Puisiin pömpeleihin rakennetut 20 pennin ja 50 pennin Pajatsot hallitsivat raha-automaattipelien genreä ylhäisessä yksinäisyydessä vuosikymmenien ajan prime factorization calculator, ensimmäiset Las Vegasin kasinotunnelmaa henkivät hedelmäpelit saatiin Suomeen vasta 1970-luvulla. Suomalaisen peliteollisuuden ensimmäinen kansainvälinen hittituote ei ollut Clash of Clans, Angry Birds tai Max Payne, vaan vanha kunnon Pajatso. Erikoista kyllä, Raha-automaattiyhdistyksen toiminta keskittyi 1970-luvulle asti lähes pelkästään Pajatsoihin ja niiden suosiota hetkellisesti uhanneisiin jukebokseihin. Vaikka yksikätiset rosvot ovat Pajatsojakin vanhempi keksintö, Suomessa niitä ei pelattu ennen 1970-lukua kuin Linnanmäellä. Kun pelivalikoimaa viimein ryhdyttiin kasvattamaan, RAY oli tuota pikaa mukana myös flipperi- ja arcade-pelitoiminnassa. Pelituotoissa mitattuna suomalaisen arcade-pelaamisen huippuvuosi oli 1983. Suomi ei olisi Suomi, elleivät Pajatsot olisi joutuneet täälläkin yhtä tarkkaan syyniin. Kieltolain aikainen oikeuskanslerimme Axel Charpentier tulkitsi, että vaikka Pajatsoissa oli taidollista elementtiä mukana, niin ”toisella puolen ei ole mahdotonta sekään, että automaatin käytössä aivan taitamaton henkilö panemalla siihen markan saa jonkunlaisen voiton.” Talvisota lamaannutti RAY:n toiminnan täysin, mutta välirauhan aika ja jatkosota osoittautuivat pelitoiminnalle voimakkaan kasvun ajaksi. Koska kaupoissa oli pula vähän kaikesta, sota-ajan Suomi käytti joutilaan rahansa huvituksiin roulette zero payout, kuten elokuvissa käyntiin ja jassopeleihin. Syrjäkylillä Pajatsoista ei tosin tiedetty mitään, sillä sieltä puuttuivat soveliaiksi katsotut anniskelupaikat. Pajatsojen levinneisyyttä edistänyt kyläbaarikulttuuri virisi Suomeen vasta 1950-luvun puolella. [caption id="attachment_22115" align="aligncenter" width="850"] Siimaan sidottu lantti on Pajatso-huijauksista tunnetuimpia. Siimasta vetelemällä lantin voi ohjailla voittoporttiin.[/caption] [caption id="attachment_22113" align="aligncenter" width="678"] Alkujaan Raha-automaattiyhdistys toimitti Pajatsojaan vain ensimmäisen luokan ravintoloihin. 1940-luvulta peräisin olevassa arkistokuvassa herrasmies mittelee taitojaan kymmenen markan Pajatsoa vastaan.[/caption] Lähteet: RAY:n henkilöstön haastattelut ja Santtu Luodon ja Mika Wickströmin pajatsohistoriikki ”Pajatson historia Suomessa” (WSOY, 2008). Vilunkipeli on aina ollut erottamaton osa suomalaista Pajatso-kulttuuria. Huolimatta Raha-automaattiyhdistyksen yrityksistä parantaa Pajatsojen suojausta, mekaanisten automaattien toiminta oli aina altista kovakouraisille otteille ja muille koiruuksille. Vaikka omakohtaiset ja hieman epätarkat menneisyyden kokemukset vaikuttavat mielessäni yksityisiltä, mitä ilmeisimmin jaan pajatsoon liittyvät kokemukseni melko monen muun sen pelimekaanista toimintaa ja peliympäristöä tuntevan pelaajan kanssa. Suomessa pajatsoon liittyvää nostalgiaa käsitellään satunnaisesti myös populaarikulttuurissa, esimerkiksi television viihdeohjelmissa. YouTube-videovälityspalveluun on myös ladattu lukuisia pajatsoa käsitteleviä videopätkiä. Nykyään peliretki Esson baariin lienee turha. Ensinnäkin siksi, että kyseinen peli on yhtä lähellä kuin lähin internetiin kytketty tietokone. Toisekseen amerikkalaislähtöisen ExxonMobil -öljy-yhtiön Esso-nimistä huoltoasemaa ei taida löytyä enää muualta kuin aiemmin mainitsemastani Kolmas nainen -yhtyeen laulusta. Matilainen, Riikka (2010). ”Mitä rahapelaaminen kertoo suomalaisten historiasta?” Tieteessä tapahtuu. Volyymi 28. Nro 1. 16-22, http://hdl.handle.net/10138/18813. Jasso Laamanen Jakso 04. Luotu 20.2.2008, http://www.youtube.com/watch?v=LN_UA8GMKMQ&feature=related. Tästä alkanut kehityskulku pitää sisällään monenlaisia mielenkiintoisia tapahtumia, jotka vaikuttivat olennaisesti pelin levinneisyyteen ja sen yleisempään asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Peliautomaatin saavuttua Suomeen 1920-luvulla, silloinen oikeuskansleri Alex Charpentier rinnasti kyseisen pelin rulettiin, minkä vuoksi se tuomittiin uhkapelinharjoittamisvälineenä julkisilla paikoilla kiellettäväksi. Sisäasiainministeriö kumosi kuitenkin lopulta oikeuskanslerin päätöksen. Vaikka pajatso ei siis oikeastaan koskaan kadonnut mihinkään puhelin talletus casino titan, nostattaa tuo täysin mekaaninen markka-aikojen 50 pennin pelikone menneisyydestä ihmisten mielikuvissa vieläkin nostalgisia väristyksiä. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vuonna 2007 Nostalgiapelit -sivustolle ilmestyi siitä täsmälleen samannäköinen, toiminnoiltaan alkuperäistä vastaava virtuaalinen versio. Kuva 5. Jo pelkät vanhat markan rahat herättävät nostalgisia tuntemuksia. Kaikki linkit tarkistettu 13.5.2013 Kuva 4. Pajatson esi-isä, ”bajazzo”. RAY:n toimintaperiaate on edelleen samankaltainen; rahapelaamisen tuottoja jaetaan sosiaali- ja terveystyöhön, vaikka tuskin rahapelaamisesta syntyviä synnintuntoja ja paheksuntaa tarvitsee enää sen kesyyntymisestä johtuen paljoa hyvitellä. Nostalgiapelien virtuaalipajatso näyttäytyy esi-isänsä historiikissa mielenkiintoisena sivujuonena, omanlaisenaan pelivietin tyydyttäjänä, jossa pelimerkkien virkaa toimittavat edelleen aidot virtuaalimarkat ja -pennit. Virtuaalipajatson voi nähdä kunnianosoituksena ja samalla keinona palauttaa takaisin jotain kadotettua. Vaikka se ei täysin oikeana aikakoneena toimikaan, vaan ennemminkin jonkinlaisena ajallisena huijauksena, huokuu siitä pyrkimys päästä mahdollisimman lähelle alkuperäistä esikuvaansa. Kuva 6. Sormi osoittaa keskiporttia, johon kolikko yritetään saada. Aluksi pelilaitteet olivat yksityisten liikemiesten omistuksessa mobile casino games governor, mutta vuonna 1933 raha-automaattien pitolupiin liittyvää leimaverolakia täydennettiin asetuksella, jossa raha-automaattien pito sallittiin vain hyväntekeväisyysjärjestöille. Tuohon aikaan rahapelaamista pidettiin paheena, joten puntteja pyrittiin tasaamaan suunnitelmalla, jossa rahapelaamisesta saatavaa tuloa käytettäisiin hyväntekeväisyyteen. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Raha-automaattiyhdistys (jatkossa RAY) vuonna 1938. Arvo Ylppö video xx xy, joka oli yksi RAY:n perustajista ja myöhemmin sen hallituksen jäsenistä, puolsi automaattien laillisuutta sillä perusteella, että ihmisen luontaista peliviettiä on voitava tyydyttää. Pajatso toimikin tämän vietin tyydyttäjänä vuosikymmenien ajan huolto-asemien kuppiloissa, tehden rahapelaamisen tutuksi eri ihmisryhmille ja sukupolville. Sen periaatteena vaikuttaa koko historian ajan olleen tietynlainen helppo lähestyttävyys yhdistettynä yksinkertaiseen pelimekaniikkaan.Koska rahapelaaminen on jatkunut Suomessa pitkään, liittää Riikka Matilainen (2010, 22) vuonna 2010 kirjoitetussa artikkelissaan sen osaksi 1900-luvun yhteiskunnallisia ja kulttuuria muutoksia, jossa se on kesytetty hyvinvointivaltion rahoitusajattelun avulla. Hänen mukaansa yhteiskunnan hallintalogiikka on muuttunut 1900-luvun alun pahe- ja syntidiskursseista ajanviete-, sairaus- ja addiktiodiskursseihin. Silti rahapelaaminen on tuskin koskaan ollut yhtä läsnä jokapäiväisessä elämässämme kuin se on tänään. Tästä syntyy jokseenkin ristiriitainen vaikutelma siitä, että vaikka rahapelien pelaaminen on tukenut ja tukee edelleen kansanterveyttä ja hyväntekeväisyyttä, niin toisaalta se ajaa rahapelaajia kurimukseen olemalla itse yksi vakavista kansanterveyttä uhkaavista addiktion muodoista. Tällä hiuksenhienolla rajalla, jossa erotellaan addiktiivista ja hallittua pelaamista, operoivat Matilaisen mainitsemat erilaiset hallintalogiikat. 50 Pennin pajatso. Nostalgiapelit, http://www.nostalgiapelit.fi/pajatso.html. Nostalgia määritellään menneen ikävöinniksi, kaihoksi ja haikeudeksi ja siihen liittyy usein menneen aikakauden ihannointia. Omakohtaiset haikeat tuntemukseni pajatsoa ja sen pelaamista kohtaan kohdistuvat pelikoneen mekaniikkaan ja yksinkertaisen pelikokemusten ihailuun. Toisaalta pajatso näyttäytyy mielikuvissani jonkinlaisena aikaikkunana menneisyyden paikkoihin ja tilanteisiin paris casino jeux, joiden hämärässä kajastaa lapsuuden ja nuoruuden huolettomuus sekä kahdeksankymmentälukulainen ajankuva. Toimittajan vanhin muisto pajatsosta on 30 vuoden takaa, kun Jyväskylän rautatieaseman pajatso toi peräti kuusi markkaa. Nyt viimeinen peli 20 sentin pajatsolla ei tuonut voittoa. - Tunnelma on haikea, sillä en pelaa muita rahapelejä. Tämä pajatso on ollut epäkunnossa. Harmi, että vievät pois. Olisipa peli korjattu niin kyllä tätä olisi pelattu, toteaa keiteleläinen Jorma Vänskä. Pajatsosta on monia muistoja Yrittäjänä toimiva Kumpulainen ei elätä itseään pajatsonäytöksillä. Hänellä on muitakin onkia vesillä. Rakkain kaikista on kuitenkin jasso. Lauri Martin suunnittelemia 50 pennin pajatsoja oli Suomessa parhaimmillaan 8 500 kpl. Kaikki pennijassot poistuivat käytöstä vuoteen 1990 mennessä. Ne korvasi markan pajatso (1976-1993). – Minulla on oma pajatso. Teen sen kanssa kymmenen messukeikkaa vuodessa ympäri Suomen, Kumpulainen kertoi. – Treenasin MM-kisoihin kaksi tuntia päivässä. Löin 50 000 kertaa kolikon koneeseen. Siinä oli sormi rakoilla. Jos amatööri sattuu voittamaan mestarin, hänelle luovutetaan diplomi. Viikonlopun messukeikan noin tuhannesta haastajasta vain parikymmentä saa diplominsa. ISTV:n Antti Virolainen mittaili pajatsotaitojaan Kumpulaisen kanssa. (KUVA: ) Suljin aikoinaan Rayn nettipelit, kun niistä ei koskaan voittanut vaan saldo lähti aina heti pienenemään. Nyt kokeilin Veikkauksen kasinoa ja pelit menee kiinni saman tien. Ei edes peli-iloa niin kuin ei ennenkään vaan kaikki saman tien Kankkulan eli Veikkauksen kaivoon. Viking Slots ja sienet Veikkauksen kasino surkea Suljin aikoinaan Rayn nettipelit, kun niistä ei koskaan voittanut vaan saldo lähti aina heti pienenemään. Nyt kokeilin Veikkauksen kasinoa ja pelit menee kiinni saman tien. Ei edes peli-iloa niin kuin ei ennenkään vaan kaikki saman tien Kankkulan eli Veikkauksen kaivoon. Vanhoissa ja ensimmäisissä 50 pennin pajatsoissa oli ns liukuahalukko suomenkieliset casino vault, jonka kautta oli mahdollista saada kolikko siiman avulla tauluun ja sitä pystyi vetämään takaisin päin. Tämäkin estettiin siimaleikkurilla jo pajatsomallin alkuvaiheessa. Eh, vai pitäisikö sanoa köh, näin ylen tupakka perjantain tiimoilta, vaan kumastelen tätäkin kun otin yhteyttä Viking Slots asiakaspalveluun et avaisivatko pelitilini. Ilahduttavasti sain muutamia saman oloisia vastauksia tapaan, hyvää tervetuloa mutta ei kuitenkaan tiliä ole avattu. Eikä sanallakaan välitetty sanoa miksi. Vain hyvää terve tuloa, voitko parilla sanalla kertoa miksi iloksemme valitsit meidät. Jaah, ajattelin onko henkilökunta zimpavesta vai sienessä ja kieli sekä mieli ei tavoita toisiaan. Jooh, mut älkää nyt ihmeessä kukaan hölmöyttään laittako et Vikig Slots on hyvä pelipaikka sillä minulta meni jo melkein usko paikan järkevyyteen jos mitään tuon parempaa ei tule asiakaspalvelun puolelta tapahtumaan. Eh, vai pitäisikö sanoa köh, näin ylen tupakka perjantain tiimoilta ilmaista pelirahaa casino laughlin, vaan kumastelen tätäkin kun otin yhteyttä Viking Slots asiakaspalveluun et avaisivatko pelitilini. Ilahduttavasti sain muutamia saman oloisia vastauksia tapaan, hyvää tervetuloa mutta ei kuitenkaan tiliä ole avattu. Eikä sanallakaan välitetty sanoa miksi. Vain hyvää terve tuloa, voitko parilla sanalla kertoa miksi iloksemme valitsit meidät. Jaah, ajattelin onko henkilökunta zimpavesta vai sienessä ja kieli sekä mieli ei tavoita toisiaan. Jooh, mut älkää nyt ihmeessä kukaan hölmöyttään laittako et Vikig Slots on hyvä pelipaikka sillä minulta meni jo melkein usko paikan järkevyyteen jos mitään tuon parempaa ei tule asiakaspalvelun puolelta tapahtumaan. Pelasin tässä taannoin rayllä yhtä uutta peliä ja olin siihen tyytyväinen. Vähän ajan kuluttua tuli ilmoitus että: peliä voi pelata vain yhden istunnon verran. yksi vuorokausi tämän jälkeen tuli kysely mun emailiini osoitteesta Veikkauslabs. Minulle tuli heti mieleeni jokin laboratorio jossa kokeilevat ja keittävät pelaajien päitä heidän omaan tarkoitukseensa. He siis halusivat tietää jos jopa vahingossakin "nautin" pelaamisesta tuolla uudella pelillä. Peli antoikin minulle nautinnon tunteen koska ilmaispyörrätyksiä tuli aika ajoin ja bonuksia tuli ihan kiitettävästi. Heillä siis oli kyttäysputki päällä minuun. Vastasin tutkimukseen mutta en enää heillä pelaa ainakaan vuoteen, sen verran inhottavalta tuntui tuo että nyt sinua kytätään ja että minuun ollaan "tutustuttu" Pelasin tässä taannoin rayllä yhtä uutta peliä ja olin siihen tyytyväinen. Vähän ajan kuluttua tuli ilmoitus että: peliä voi pelata vain yhden istunnon verran. yksi vuorokausi tämän jälkeen tuli kysely mun emailiini osoitteesta Veikkauslabs. Minulle tuli heti mieleeni jokin laboratorio jossa kokeilevat ja keittävät pelaajien päitä heidän omaan tarkoitukseensa. He siis halusivat tietää jos jopa vahingossakin "nautin" pelaamisesta tuolla uudella pelillä. Peli antoikin minulle nautinnon tunteen koska ilmaispyörrätyksiä tuli aika ajoin ja bonuksia tuli ihan kiitettävästi. Heillä siis oli kyttäysputki päällä minuun. Vastasin tutkimukseen mutta en enää heillä pelaa ainakaan vuoteen, sen verran inhottavalta tuntui tuo että nyt sinua kytätään ja että minuun ollaan "tutustuttu" Varsinainen lyöntilaite josta kolikko lyödään pelitauluun ei sisältänyt mitään hammastettuja rattaita eikä lyöntivoiman muuntimia. Voittoportit (nastat) olivat valettuina muovista tehtyyn kappaleeseen, jota kiristettiin automaatin takapuolelta siipimutterilla pelitaulua (alumiinia) vasten tiukalle. Eh, vai pitäisikö sanoa köh, näin ylen tupakka perjantain tiimoilta, vaan kumastelen tätäkin kun otin yhteyttä Viking Slots asiakaspalveluun et avaisivatko pelitilini. Ilahduttavasti sain muutamia saman oloisia vastauksia tapaan, hyvää tervetuloa mutta ei kuitenkaan tiliä ole avattu. Eikä sanallakaan välitetty sanoa miksi. Vain hyvää terve tuloa, voitko parilla sanalla kertoa miksi iloksemme valitsit meidät. Jaah, ajattelin onko henkilökunta zimpavesta vai sienessä ja kieli sekä mieli ei tavoita toisiaan. Jooh, mut älkää nyt ihmeessä kukaan hölmöyttään laittako et Vikig Slots on hyvä pelipaikka sillä minulta meni jo melkein usko paikan järkevyyteen jos mitään tuon parempaa ei tule asiakaspalvelun puolelta tapahtumaan. 20 pennin pajatsossa oli myös siimaleikkuri. Näissä ja sitä aikaisemmissa pajatsoissa onnistui automaatin tyhjentäminen voitonmaksukaukalon kautta- työntämällä esim kellon jousi voitonmaksuliipaisimiin.
0 Comments
Leave a Reply. |